Kennel Webekhet's

Kennel Webekhet's
Kuvassa C-pentue 2015

torstai 29. joulukuuta 2016

Manta on käynyt allergiatesteissä

Mantan omistaja kirjoitti:

'Tilannetietoa Mantan (KW Cuba Libre) iho-oireisiin liittyen. Saatiin allergiakokeiden tulokset ja niissä näkyi positiivinen tulos jauho-, varasto- ja pölypunkeille. Juteltiin lääkärin kanssa että hieman meitä epäilyttää pöly- ja varastopunkkien olemassa olo nykyasunnoissa uusien suomalaisten tutkimusten valossa mutta jauhopunkkeja kai voi löytyäkin. Jauhopunkeista myös vasta-aineiden lukemat näytti suurimmilta. Kaikki muut oli negatiivisia eli kaikki siitepölyt, eikä ole kapia, sekin testattiin. Nämä otettiin siis verikokeina.

Rapsutus on kyllä lähes loppunut Apoquel-lääkityksen takia, mutta nyt aloitetaan siedätyshoidot jotka auttavat 70–80 % koirista joten mietittiin että se kyllä kannattaisi. Hoitoaika on noin 12 kk ja se tarkoittaa lääkeannokset pistoksina, meille tehdään oma cocktail, alkuun pistetään kahden päivän välein, myöhemmin ylläpitoannokset 1 kk välein. Tarkoitus on pistää kotona eläinlääkärin alkuohjeistuksen jälkeen. 

Ja lääkäri vielä ohjeisti että ns. yhdistelmähoidoilla saataisiin kaikista parhaimmat tulokset: siedätyshoidon lisäksi pesu noin kerran viikossa, kosteuttava Virpac Allermyl-suihke 1-2 krt viikossa, Viacutan-rasvahapot suun kautta ja Virpac Allerderm spot-on ampullit ihoon. Nämä samat hoidot on jo hyväksi testattu ja käytössä ollut jo monta kuukautta ja näitä siis jatketaan edelleen.'


Mantalla on siis ollut iho-oireita todella paljon, mutta nyt näyttäisi olevan valoa tunnelin päässä. Hieno juttu!

Varastopunkki on yhteisnimitys samankaltaisille punkeille, joita esiintyy erilaisia tavaroita ja raaka-aineita varastoitaessa. Tuo on määritelmänä toki yksinkertaistavan yleistävä ja saa varmasti jokaisen punkkibiologin itkemään. Maallikoille se on riittävän helppo. Varastopunkkeja on useita ja yleisimmät lienevät Lepidoglyphus ja Tyrophagus, mutta myös Acarus siron varastopunkkia löytyy. Nimet on mukava tietää, mutta koska tavattaessa punkit eivät kuitenkaan esittele itseään, niin niiden nimiä ei tarvitse muistaa – terveydelle ja elämälle ne ovat samanlaisia.

Koirien varastopunkkiallergiat löytyvät pääosin kuivamuonalla ruokituilta koirilta. Tämä ei ole fakta, vaan kokemusperäinen näkemys. Yleisimpänä ohjeena on pakastaa kuivamuona, koska silloin tapetaan ruuasta siihen valmistuksen aikana pesiytyneet varastopunkit. Ohje on sinänsä pätevä, sillä varastopunkit vaativat lämmintä ja kosteaa. Ne tarvitsevat 23 – 32 °C lämpötilan sekä 80 – 90 prosentin suhteellisen ilmankosteuden. Jos kuivamuonaa säilytetään normaalissa huonekosteudessa, joka on usein alle 45 %, ja viileässä, niin pakastaminen on turhaa. Tavalliset huonetilat estävät jo varastopunkkien kasvun ja lisääntymisen. Pakastaminen on hyödytöntä kuitenkin siksi, että allergisia oireita aiheuttavat varastopunkkien ulosteet sekä varastopunkit itse, eivätkä ne ruuasta pakastamisen myötä mihinkään häviä. Jos on vaikkapa naudanlihalle allerginen, niin allergisuus ei häviä mihinkään oli se nauta hengissä tai kuollut, koska allergisoivat proteiinit ovat kuitenkin tallella.

Varastopunkkeja on kuitenkin lähes kaikkialla, vaikka maatalous ja leipomot “pahimpia” ovatkin . Niitä tutkitaan ja etsitään jatkuvasti, koska niiden katsotaan aiheuttavan ammattitaudiksi luokiteltavan allergisen herkistymisen Suomessa 50 – 150 henkilölle joka vuosi. Altistusta tapahtuu joka puolella, mutta erityisseurannassa ovat maatalous, keittiötoiminta ja hoitotyö. Koska Suomessa on mitattavissa käytännössä joka alalta ihmisiltä kohonneita vasta-ainepitoisuuksia, niin varastopunkeilta ei voi välttyä. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että myöskään koirat eivät voi välttyä varastopunkeilta riippumatta syövätkö ne kuivamuonia vai raakaruokaa, ja allergiadiagnoosin takia tehty veritesti ei kerro allergiasta, vaan että koira on ylipäätään altistunut varastopunkeille ja elimistö on reagoinut niihin.

Kuivamuonamarkkinoilla on merkkejä, jotka mainostavat itseään “varastopunkkivapaina”. Kukaan ei kuitenkaan tarkkaan tiedä mitä se aidosti tarkoittaa. Näytteillä ei kuitenkaan ole selvitetty pitääkö väite paikkaansa tai ei. Yleensä tuon annetaan ymmärtää liittyvän jotenkin tuotantoon tai vaihtoehtoisesti pakkaukseen. Pakkauksella ei ole merkitystä, koska varastopunkki ei “tartu” yhtään sen helpommin ruokaan oli se pakattu sitten muoviin tai folioon. Suurin merkitys on tuotantotilojen pakkausvaiheessa. Ruokahan on kypsennettyä, joten raaka-aineiden varastopunkkimäärillä ei ole merkitystä. Jos pakkaus tehdään hyvin tuuletetussa tilassa, jossa on kuivaa (perusolettamus kuivatuotteen kanssa) ja lämpötila pidetään alle 23 asteen, niin varastopunkki ei ole ongelma. Voitaneen siis ilman sen suurempaa rohkeutta väittää, että koirien kuivamuonissa väite varastopunkkien puuttumisesta on joko kehitetty normaaliolosuhteista tai se on katteeton.  (Varastopunkkiartikkelin lähde www.katiska.info)

Ei kommentteja: